PALVELUSKOIRAT  2/2000

Koiran käyttö taajamaetsinnässä

Ohessa tiivistelmä Ilkka Hormilan luennosta pelastusetsinnän aluevastaavien koulutuspäiviltä. Tekstissä käydään läpi poliisikoirien koulutusta taajamaetsintään. Ilkka Hormila on toiminut yli 20-vuotta poliisikoiraohjaajana ja viimeiset kolme vuotta opettajana poliisikoiralaitoksella, vastuualueinaan etsintäkoulutus ja poliisikoirien hankinta.



Osa-alueet

Kaupunki- tai taajamaetsintä painottuu käytännössä muutamille osa-alueilla, joissa koiran käyttö tulee kysy- mykseen.
Rakennusetsintä on yksi tärkeä sektori, jossa on saavutettu merkittäviä tuloksia koiran avulla. Etsintä ra- kennuksessa kohdistuu ullakkotiloista kellareihin, niin asutuissa kuin myös asumattomissa rakennuksissa. Koiran avulla asumattoman rakennuksen tarkastus käy ripeästi.
Rakennusetsintä liittyy läheisesti henkilöetsintään, rauniotyöskentelyyn ja -koulutukseen. Koiran tulee kyetä kulkea ja työskennellä hankalissa paikoissa, se ei saa säikähtää räminöitä ja kolinoita.

Niinpä rauniokoulutus onkin rakennusetsinnässä käytettävälle koiralle hyvä peruskoulutus.

Toisena osa-alueena on erilaiset varastot, ja näihin luokitellaan myös tavaratalot.

Etsintäkohteena tavaratalo on suhteellisen harvinainen. Esimerkkitapauksena voisi kuitenkin ajatella tilannetta, jossa pikkulapsi katoaa tavarataloon hieman ennen sulkemisaikaa. Varastotilat ovat tällaisessa rakennuksessa valtavat ja sijaitsevat useasti myös maan alla, myymälä osastoja on paljon. Piilopaikkojen määrä on tavaton ja näiden tarkistaminen pelkästään ihmisten avulla hankalaa ja hidasta.

Tällaisessa tilanteessa apu koirasta on huomattava.

Erikoisosaamista koiraita vaatii myös rakennustyömaat.

Kaupungeissa on paljon pieniä metsiköitä, puistikoita ja pensaistoja, joihin ihmisen on hankala päästä. Tiheät puiston pensaikot on nopea katsoa kävellen koiran kanssa tuulen alapuolelta ja näin saada ripeästi tieto siitä, onko siellä ketään vai ei. Pelkästään ihmisvoimin suoritettu etsintä aamuyöllä taskulampunvalossa on työlästä ja aikaa vievää.
Isot omakotitaloalueet pihoineen, piharakennuksineen ja leikkimökkeineen, muodostavat yhden ryhmän, joka jälleen järjestelmällisesti koiran kanssa etsien on paljon joutuisampaa tarkistaa.

KOIRALTA VAADITTAVIA OMINAISUUKSIA

OHJAAJALTA VAADITTAVIA OMINAISUUKSIA

Kohderyhmät
Taajamaetsinöissä vanhukset ovat yhä kasvava ryhmä.

 Ajatellaan vaikkapa dementikkoa, jotka lähtee hakemaan vanhaa kotiaan, ja saattaa päätyä minne tahansa. Esimerkkinä voisi kertoa henkilöstä, joka löytyi rakennustyömaalta, työn alla olevasta ikkunattomasta kerrostalosta, jossa ainoastaan rappuset menivät talon sisällä. Hän oli siellä viidennessä kerroksessa, seisoi yhden huoneen nurkassa. Jakamalla alue ja tarkistamalla se koirien avulla saatiin alue nopeasti ja tarkasti tutkittua, ja vanhus löydettiin onnellisesti ja ajoissa.

Seikkailemaan lähtevät lapset muodostavat oman ryhmänsä. Leikin tuoksinassa reviiri kasvaa hieman liian suureksi, kotia ei enää löydy. lapsi harhailee eksyksissä, tulee ilta, pimeä ja märkä, paniikki iskee ja hän kätkeytyy jonnekin suojaan. On hyvä muistaa, että pelottavassa ympäristössä ja paniikin omaisessa olotilassa etsittävä saattaa pelätä ja jopa piiloutuakin häntä etsiviltä autoilta. Jälleen koiralle riittää työmaata.

Vammaiset henkilöt ovat yksi ryhmä, samoin psyykepotilaat yhä enenevässä määrin avohoidon lisääntymisen myötä.

Loukkaantumiset; liukastuessaan henkilö saattaa loukata vaikkapa selkänsä ja ei kykene liikkumaan tai lyödessään päänsä saattaa lähteä suunnistamaan hyvinkin väärään suuntaan. Ihmisellä on tällaisessakin tilanteessa taipumus hakeutua piiloon ja jälleen etsintä koiran avulla on paikallaan.

Päihtyneet ovat oma ryhmänsä, jotka saattavat aiheuttaa hankaluuksia. Vaikka tilanne onkin ihmisen itse itselleen aiheuttama, ei se oikeuta olla häntä etsimättä. Ajatellaan vaikkapa huumeiden sekakäyttäjää, joka har- haillessaan talvipakkasilla hyytyy hankeen. Silloin hänen löytämisellään on kiire, koska kyse saattaa olla samanaikaisesti vielä yliannostuksesta tai alkoholimyrkytyksestä, joten apu pitää saada paikalle nopeasti.
Evästykseni tällaiseen tilanteeseen on, että ohjaajalla on poliisi mukana etsinnässä. Varsinkin huumeiden käyttäjien toiminta saattaa olla todella arvaamatonta. He eivät välttämättä löytymistilanteessa ymmärrä omaa parastaan, ja riski siitä, että jotain tapahtuu on todellinen.

Myös psyykepotilaiden kanssa kannattaa noudattaa varovaisuutta.

Kokoajan tulee muistaa etsinnän järkiperäisyys, alueet tulee jakaa järkevästi ja tarkistaa ne kahdella koirailla. Koiran käyttömahdollisuudet kaupunki- ja taajamaetsinnässä ovat valtavat ja niiden hyödyntämisessä on yhä kehittämistä.

Maavainukoira

Miten koiran kanssa suoritetaan taajamaetsintää?

Itselläni on siihen kolme keinoa ja niistä ensimmäisenä ja hyvin tärkeänä tulee maavainu eli jälki.

Puhumme maavainukoirasta ja maavainuisesta etsinnästä.

Koira etsii joko vapaana tai kytkettynä, riippuen sen koulutuksesta. Mielestäni taajamassa jälki on usein sellainen, että se on erittäin hyvä ajaa kytkettynä. Koiran intensiivisyys jälkeen paranee.

Jos koira on vapaana, tulee sen olla todella kokenut ja hyvä jälkikoira.

Ajaessani kytketyllä koiralla esim. vaikeakulkuista asfalttijälkeä, pidän koiran todella lyhyellä johdattimella. Tällä tavoin säätelen kokoajan omaa etäisyyttäni koiraan ja kykenen myös hillitsemään sitä.

Monasti etsintä alkaa paikasta, jossa on tehty varma havainto.

Kyseinen ihminen on nähty siellä ja on ehkä havaittu myös hänen katoamissuunta. Siinä on varma jäljen lähtöpaikka, jolloin koiralle osoitetaan jälki, ja sillä tulee olla hyvä jäljen ylösottokyky.

Meillä on olemassa yksi lajikin, jossa koiralle osoitetaan jälki, eli taktiikka on tässä täysin sama.

Jälki etenee taajamassa hyvin erilaisilla alueilla ja alustoilla.

Se on monasti vaikea, ainakin pätkittäin kovan alustan jälki, käsittäen asfaltin tai kovan hiekkatien.

 Jälki saattaa johtaa kerrostaloon tai rakennustyömaalle ja sen ajamisen tulee silloin jatkua myös sisätiloissa.

Etsittävälle kuuluvat esineet tai vaatekappaleet, pipot, kengät jne. auttavat koiraa tunnistamaan ihmisen omi- naishajun.

Tämä helpottaa koiraa erottamaan ajettavan jäljen sadoista muista kaupungissa olevista jäljistä.

Tunnistusjäljelle hyvin koulutettu koira kykenee ajamaan keskittyneesti välittämättä ympäristön häiriötekijöistä.

Pelastusetsinnässä jälki on hyvin tärkeä elementti. Olennaista on nimenomaan ihmisen ominaishajuun perustuvan jäljestyksen opettaminen.

Satojen ihmisten kulkiessa kaupungilla jää jokaisen ihmisen kengästä asfalttiin myös vähän ominaishajua. Tunnistusjälkeen opetettu koira kykenee ajamaan sitä intensiivisesti.

Tämä kyetään kouluttamaan ainoastaan ihmisen ominaishajun avulla. Muiden hajujen käyttö houkuttimena saattaa vain sekoittaa koiraa.
Koiran intensiivinen jälkityöskentely, korkea vietti jäljestämistyöhön, haluaa saada saalis kiinni, on todella tärkeää.

Poliisikoiran kanssa kaupunkijälki on tätä nykyään arkipäivää. Myös tämän päivän pelastuskoiralla, kadonneen etsinnässä, sen merkitys on yhä keskeisempää.

Ilmavainuetsintä

Kytkettynä ilmavainulla suoritettava ajo pyritään suorittamaan tuulen alapuolelta.

Etsittäessä esim. puistoista ja pusikoista työ suoritetaan 5 metrin liinaan kytketyllä koiralla tuulen alapuolelta.

Toinen tapa on, että koira kulkee vapaana edellä tai risteilee. Paikka, jossa työskennellään, sanelee koiran työskentelytavan.

Yhtä ja ainoata oikeaa tapaa ei ole olemassa vaan taktiikoita vaihdellaan aina tilanteen mukaan.

Ongelmia taajamissa ja kaupungeissa aiheuttaa toiset ihmiset. Niinpä yön hiljaiset tunnit ovat useasti tähän etsintään sovelias ajankohta.

Esine-etsintä
Esine-etsintä on erinomainen apu pyrittäessä löytämään lähtökohta etsinnälle.

Esimerkiksi pihapiirin tarkistaminen esine-etsinnällä on varsin tärkeää. Näin saatetaan löytää vaikka kateissa olevan lapsen lippis talon takanurkalta, ja näin saadun informaation avulla kyetään päättelemään hivenen enemmän mahdollisesta suunnasta jossa etsittävä voisi olla.

Myös varsinaisen jäljen lähtökohta voi löytyä tämän lippiksen avulla.

Onnelliseen lopputulokseen päätyvä etsintä on voinut hyvinkin käynnistyä esine-etsinnän avulla.
Esine-etsintä on mielestäni turhankin vähän etsintöjen yhteydessä käytetty taktiikka.

TOIMINTAVINKKEJÄ

VARO!
 

Taajamat täynnä häiriötekijöitä

Mahdolliset häiriötekijät taajamaetsinnässä ovat mitä moninaisempia.

Näiden tilanteiden harjoittelu ja koiran totuttaminen niihin on ensiarvoisen tärkeää.

Ihmisiä kaupungeissa tulee ja menee, niin koirien kuin kissojen kera.

Koiran tulee harjaantua menemään näiden ns. ihmishäiriöiden läpi.

Erilaiset hajut; kaupunki on täynnä koiraa houkuttelevia hajua. Muun muassa tämän takia en kannata koiran opettamista jäljelle makkaroiden avulla, se saattaa aiheuttaa häiriötekijöitä myöhemmin.

Koiran tarvitsee tottua kaikenlaisiin kotieläimiin. Nämä saattavat pöllähtää sen eteen hyvinkin yllättäen.

Taajamassa tulee myös ohjaajan olla hyvin huomiokykyinen, ennakoida etu- maastoa ja mitä sieltä mahdollisesti voi olla tulossa.

Kulkuneuvot; autot, polkupyöräilijät, joita voi olla hyvinkin vaikea havaita etukäteen, aiheuttavat probleemia.

Jatkuvasti muuttuvat alustat; koiran pitää ajaa asfalttijälkeä, hiekkatiejälkeä, samoin sen pitää hallita myös jäljenajo sisätiloissa, porraskäytävässä yms.

Etsinnänaikana olosuhteiden muutokset voivat olla nopeita ja huomattavia; etsintään saattaa kuulua viiden minuutin työskentely puistossa ja sen jälkeen se jatketaan rakennustyömaalIa. Paikat vaihtelevat kokoajan, eritavalla kuin maastossa, jossa samalla annetulla alueella saatetaan työskennellä pitkänkin aikaa.

Lämpötila on myös varsin merkittävä tekijä kaupunkiympäristössä. Ajatellaan esimerkiksi asfalttijäljen
ajamista kesällä yli 20 asteen lämmössä; koiran nenähän paistuu siinä. Samoin rakennuksen sisällä lämpötilat vaihtelevat; ullakot ovat kesäisin kuumia ja kellarit viileitä. Koiran tulee kyetä nopeasti sopeutua näihin vaihteluihin.

Ilma virtaukset aiheuttavat omia ongelmiaan. Työskennellessä pitää kokoajan miettiä, miten rakennukset ovat sijoittuneet, miten kadut kulkevat, mistä tuulee jne.



LOPUKSI
~ Usein etsinnät ovat niin laajoja, ettei pidä kuvitella niistä selviydyttävän vain koirien avulla.

~ Työtä riittää kaikilla ja kaikkien apu on varmasti tervetullutta.

~ Tärkeää on, että etsintöihin osallistuvien koiranohjaajien - niin viranomaisten kuin harrastajienkin - kesken vallitsee hyvä toisiaan tukeva henki

~ Kenenkään koiranohjaajan ei pidä lähteä tällaiseen etsintään sillä mielellä, että saavuttaisi itselleen ja koiralleen mainetta ja julkisuutta.

~ Useimmiten hän saa osakseen vain ihmisten arvostelua


Lopuksi
Vapaaehtoisryhmien käyttö pelastusetsinnässä perustuu selviin olemassa oleviin pelisääntöihin.

Pelastusetsintään osallistuvien koirien tulee täyttää niille asetut kriteerit, koirien ja ohjaajien tulee olla koulutettuja ja hyväksyttyjä Sisäasiainministeriön antaman ohjeen mukaisesti.

Tästä koulutuksesta vastaa Suomen Palveluskoiraliitto. Näin mahdollisesti eteen tulevat vastuukysymykset on myös turvattu.

Rikollisen etsintä on aivan toinen asia ja se kuuluu ainoastaan viranomaisille.

Pelastusetsintä perustuu yhteistyöhön ja luottamukseen etsintäryhmien ja viranomaisten välillä. Siellä, missä on hyvä yhteistyö ja luottamus, on myös paljon tehtäviä, vapaaehtoisia käytetään runsaasti ja tulos on todella hyvä.

Tällainen luottamus ja yhteistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisen koira harrastajan ja paikallisen poliisi- koiraohjaajan yhteistoimintaan.

Yhteistyön toimivuuden edistämiseksi tehtäviä toimenpiteitä on pohdittu paljonkin.

Poliisikoiraohjaajien opetuksessa tämä on otettu omana osanaan mukaan ja heitä kannustetaan ottamaan yhteyttä harrastajiin päin.

Myös vapaaehtoisharrastajat voivat ottaa yhteyttä poliisikoiranohjaajiin ja pyytää heitä puhumaan tilaisuuksiinsa tai kutsua heitä mukaan harjoituksiinsa.

Yhteistyö on tärkeää toiminnan kehittämiseksi ja hyvään tulokseen pääsemiseksi.

Ilkka Hormilan
luennonpohjalta Päivi Säviaho




palveluskoirat 2/2000 13